Muutoesitys: Satahanka vuodesta 2021 vuoteen 2023

Jäsenkokous lähestyy! Eräs kokouksessa päätettävistä asioista on SP:n tähtikartta, eli taulukko, jossa on lähivuosien suuret partiotapahtumat.

Tähtikartan mukaan seuraava Satahanka järjestettäisiin vuonna 2021. Tämä on herättänyt keskustelua erityisesti meripartiolaisten keskuudessa. Me delegaationa olemme puhuneet asiasta niin piirimme meripartiolaisten kanssa kuin keskenämmekin.

Käymämme keskustelun pohjalta olemme päättäneet ehdottaa, että Satahanka järjestettäisiin vuonna 2023. Tämä on tavallisen meripartiolaisen näkökulmasta parempi vuosi meripartiopainotteiselle suurleirille, Ohessa muutosesityksemme, josta löytyy perustelut esitykselle.

Delegaatiomme keskustelee ja vastaa kysymyksiin mielellään!

Luottispurjehdus2018_KrisLoimaala_08
Kuva: Kris Loimaala

SP:N JÄSENKOKOUS 17-18.11.2018, LAPPEENRANTA
LOUNAIS-SUOMEN PARTIOPIIRI

Muutosesitys

MUUTOSESITYKSEN TAUSTAA

  • Esityslistan pohjaesityksenä olevassa tähtikartassa seuraava Satahanka on sijoitettu vuoteen 2021, jonka jälkeen se järjestettäisiin suunnitelman mukaan kuuden vuoden välein. Tällöin seuraava Satahanka järjestettäisiin esityslistan 13 §:n päätöksestä riippuen todennäköisesti Finnjamboreeta edeltävänä vuotena.  Leirin sijoittamista Finnjamboreeta edeltävään vuoteen on perusteltu mm. tekijöiden rekrytoinnin helpottamisella, ja sillä, että vuonna 2021 ei järjestetä suuria projekteja.

LOUNAIS-SUOMEN PARTIOPIIRIN MUUTOSESITYS:

  1. PARTION TÄHTIKARTTA 2016-2026
  • Päätösesitys

Lounais-Suomen partiopiiri ehdottaa, että seuraava Satahanka järjestettäisiin pohjaehdotuksesta poiketen vuonna 2023. Satahangan siirtoa puoltavat seuraavat asiat:

  • Satahangan järjestäminen vuonna 2021 tapahtuisi melko nopealla aikataululla, leirin johtajien ja staabin rekrytointi tulisi aloittaa jo ensi vuonna. Satahangan järjestäminen vuonna 2023 antaisi lisäaikaa leirin järjestämiseen ja hengähtämiseen edellisen projektin jälkeen.
  • Myös vuosi 2023 on vuosi, jolloin ei järjestetä suuria projekteja.
  • Merkittävä osa Satahangan tekijöistä ja aluskalustosta tulee perinteisesti L-SP:stä. L-SP:n kesäleirin tekijäkunta on osittain samaa kuin Satahangan. Tällä tulee olemaan varmasti vaikutusta myös Satahangan tekijöiden rekrytointiin ja aluskalustoon, sillä piirileiri vuonna 2020 tulee olemaan meripartiopainotteinen.
  • Myös Finnjamboreen tekijäkunta on osittain samaa, mutta ei merkittävästi samaa kuin Satahangan. On todennäköistä että myös seuraava Finnjamboree tullaan järjestämään alueella, jossa meripartio-ohjelman toteuttaminen ei ole optimaalista, jolloin erityisesti meripartio-ohjelmasta kiinnostuneet tekijät lähtevät tekemään Satahankaa.
  • Vuonna 2021 järjestetään Itämerellä Tall Ships Race, johon todella monet partioalukset osallistuvat. Kyseessä on nuorisopurjehdustapahtuma, jonka kohderyhmä on käytännössä sama kuin Satahangalla.
Advertisements

L-SP kannattaa puheenjohtajaehdokkaita

Jäsenkokousdelegaatiomme kokoontui torstaina 8.11. Keskustelimme tämänhetkisistä puheenjohtajaehdokkaista ja totesimme, että heiltä löytyy niitä ominaisuuksia, joita kaipaamme puheenjohtajilta. Nyt, kun kokoukseen on aikaa jäljellä alle viikko, haluamme ilmaista tukemme tällä hetkellä ehdolla oleville. Koska ehdokkaaksi on ollut hyvää aikaa ilmoittautua, ja vaalitenttejä on järjestetty syksyn mittaan useampi, mikäli ehdokkaita ilmaantuu vielä viime hetkellä, emme aio kannattaa heitä.

Tällä hetkellä ehdolla Suomen Partiolaisten puheenjohtajatehtäviin ovat Maria “Hilla” Ruohola (SP:n puheenjohtajaksi, jatkokausi), Lasse Roiha (SP:n varapuheenjohtajaksi, jatkokausi), Malin Lindholm (SP:n varapuheenjohtajaksi) ja Pauli Engblom (partioneuvoston puheenjohtajaksi, jatkokausi).

Hilla, Lasse ja Pauli ovat jo nyt toimineet yhden kauden verran pesteissä, joihin he ovat hakemassa. Malin on toiminut FiSSc:n  puheenjohtajana. Me delegaation jäsenet olemme nähneet heidän toimivan pesteissään, ja tehneet yhteistyötä heidän kanssaan erilaisissa rooleissa, ja kokemuksemme kaikista neljästä ovat olleet positiivisia.

Olemme katsoneet syksyn vaalitentit läpi, ja mielestämme ehdokkaat ovat osanneet asiansa ja selvinneet tenteistä hienosti. Ehdokkailla on hyviä mielipiteitä ja tehtävissä vaadittavaa asiantuntemusta. Lisäksi he ovat samanhenkisiä keskenään ja uskomme, että mikäli heidät valitaan tehtäviin, heidän yhteistyönsä tulee sujumaan.

Kiitämme ehdokkaita siitä, että he ovat tarttuneet toimeen hyvissä ajoin, ja siten antaneet tilaisuuden tutustua ajatuksiinsa sekä arvioida heidän pätevyyttään tehtäviin. L-SP kunnioittaa ehdokkaiden sitoutumista pitkäjänteiseen ja avoimeen vaalityöhön, jossa ehdokkaat asettuvat ehdolle ajoissa, ja heidän mielipiteitään ja näkemyksiään voidaan monipuolisesti koetella jo ennen jäsenkokousta. Se on demokraattisen päätöksenteon arvostamista.

8 tapaa, joilla partio muuttaa maailmaa

SP:n vaalien ehdokkaat matkustivat Turkuun vaalitenttiin, jossa kysyttiin myös delegaatiomme keksimiä kysymyksiä. Teemana oli Partio muuttaa maailmaa. Delegaatiomme poimi tentistä ehdokkaiden luettelemia keinoja, joilla partio muuttaa maailmaa paremmaksi. 

  1. Partiokasvatukseen panostaminen

Ehdokkaiden mukaan tärkein tapa maailman muuttamiseksi on partiokasvatukseen, eli ohjelmaan ja koulutukseen, panostaminen. Partio on kasvatusjärjestö, jossa kasvatetaan aktiivisia, vaikuttavia kansalaisia. Nämä yksilöt muuttavat maailmaa.

  1. Päättäjiin vaikuttaminen

Partio ottaa järjestönä kantaa yhteiskunnassa oman arvopohjansa mukaisesti, esimerkiksi ihmisoikeuksien puolesta, ja kannustaa jäseniään tekemään samoin. Partion  eduskuntavaaliteemat vuoden 2019 vaaleihin ovat mahdollisuus harrastamiseen, metsä ja ilmasto sekä nuorten aktiivinen kansalaisuus.

  1. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin panostaminen

Partio-ohjelmassa on aktiviteetteja, jotka liittyvät suoraan kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ehdokkaat puhuivat myös seuraavan Finnjamboreen teeman rakentamisesta kestävän kehityksen tavoitteiden ympärille, jolloin tavoitteet tulisivat entistä enemmän näkyväksi.

  1. Kehitysyhteistyön tekeminen

Maailman muuttamisen pitää ulottua myös oman valtion rajojen yli, partiolaiselle on tärkeää auttaa apua tarvitsevia. Tiitu Timonen-Nissi, joka on ehdolla SP:n kansainväliseksi asiamieheksi (WAGGGS), mainitsi tentissä esimerkkinä naisten kuukautisterveyden edistämisen sekä koulunkäynti- ja harrastusmahdollisuudet kehitysmaissa.

  1. Tekemällä oppiminen

Kun vaalitenttiyleisö halusi tietää, mikä partiomenetelmän osa-alueista on ehdokkaiden suosikki, ja miten sitä voisi soveltaa päivän teemaan, tekemällä oppiminen nousi esiin. Varapuheenjohtajaehdokas Malin Lindholm kertoi, kuinka partiolaiset voivat käydä esimerkiksi yhdessä äänestämässä ja tehdä vaikuttamiseen liittyviä aktiviteetteja.

  1. Toiminta luonnossa

Myös tämä on yksi partiomenetelmän osa-alueista. Jatkokautta hakeva SP:n puheenjohtaja Hilla Ruohola muistutti, että metsä on yksi partion asiantuntijuuden teemoista. Varapuheenjohtajan pestiin jatkokautta hakeva Lasse Roiha komppasi Hillaa ja sanoi toiminnan luonnossa olevan alikäytetty markkinoinnillinen resurssi, jonka avulla voitaisiin saada lisää partiolaisia.

  1. Yhdessä tekemällä

Kolmas partiomenetelmän osa-alue, joka mainittiin, oli vartiojärjestelmä. Satu Salo-Jouppila, joka on ehdolla hallituksen viestinnästä ja markkinoinnista vastaavaksi jäseneksi, kertoi omassa vastauksessaan, kuinka asioita muutetaan harvoin yksin. Vaikuttavuus kasvaa, kun asioita tehdään yhdessä.

  1. Yhteistyökumppaneiden avulla

Partio saa aikaan enemmän, kun tekee yhteistyötä muiden kanssa. Ehdokkaat linjasivat, mitä kumppanuuksilla pitäisi tavoitella ja ottivat kantaa sopiviin yhteistyötahoihin. He muistuttivat, kuinka partio on haluttu yhteistyökumppani muiden toimijoiden silmissä. Siksi kumppanuuksilla pitäisi aina olla tarkkaan mietitty pointti.

Tentin voi kokonaisuudessaan katsoa täällä

L-SP:n delegaatio lähdössä Lappeenrannan jäsenkokoukseen

Lounais-Suomen partiopiiri on osallistumassa Suomen Partiolaisten jäsenkokoukseen, joka pidetään Lappeenrannassa 17.-18.11.

Piirin kokouksessa on valittu kokousdelegaatit, eli piirimme edustajat kokouksessa. Delegaatioon kuuluvat Jussi Elo, Susanna Jussila, Noora Kankare, Eero Kivistö, Mika Kuusisto, Emma Lehtonen, Enni Lehtonen, Mirva Matikka, Sarita Murtojärvi, Aleksi Ojanperä, Niko Sjöholm, Riikka Söderström, Sakari Warro, Ida Arminen, Sanna Ahtiainen, Susanna Koivisto, Outi Kronlund, Anna Lagerroos, Teppo Laine, Ville Sahlström, Timo Sirén ja Stefan Stjärnstedt. Varajäseninä toimivat Helena Siivonen, Mari Piironen ja Kalle-Pekka Mannila.

Delegaatio kokoontui ensimmäistä kertaa 27.9. Suurin osa tuli paikalle Turun partiotoimistolle, mutta osallistujia oli myös langan päässä kauempaakin. Kokouksessa tutustuttiin toisiin, käytiin läpi jäsenkokoukseen liittyviä asioita ja puhuttiin käytännön järjestelyistä.

Asetimme myös delegaatiolle yhdessä kolme tavoitetta. Nämä tavoitteet ovat:

  • Avoin keskustelu, johon kaikki saavat osallistua
  • Keskustelun jälkeen koko delegaation yhteinen päätös
  • Tehdään päätöksiä koko partion parhaaksi (ei ainoastaan omaa piiriämme ajatellen)

Olemme innoissamme tutustumassa vaalien ehdokkaisiin sekä kokouksessa päätettäviin asioihin. Osallistumme Suomen Partiolaisten vaalitenttiin Turussa, sekä kokoustamme seuraavan kerran 8.11.

Kirjoitamme syksyn mittaan ajatuksiamme jäsenkokoukseen liittyvistä teemoista täällä blogissa. Pysykää kuulolla!

Delegaation puolesta,

Susanna Koivisto

Projekteja, suunnittelua ja juoksevia asioita

Vuoden toisessa ja kolmannessa kokouksessaan piirihallitus kuuli projektien johtajien terveiset. Jokainen piiri hoitaa projektit hieman eri tavoin. Meillä L-SP:ssä on perinteisesti ollut hallituksessa yksi jäsen, jonka ensisijaisena tehtävänä on ollut vastata projekteista ja toimia siten yhteyshenkilönä projektien ja piirihallituksen välillä. Välillä koko piirihallituksen on hyvä kuulla johtajien tilannekatsaus suunnittelun etenemisestä.

Helmikuun kokouksessa kuulimme kesäkuun Framil-tapahtuman johtajilta Marilta ja Inkalta perusteellisen katsauksen ilmoittautumisista ja järjestelyiden tilanteesta. Maaliskuussa oli HuHu-leirin johtajien Eeron ja Vilkun vuoro. Molemmista tapahtumista on tulossa huikeat elämykset!

Ajankohtaisia kuulumisia toiminnanaloilta käsittelimme molemmissa kokouksissa jälleen yli tunnin verran. Jokainen toiminnanala kertoi tärkeimmät kuulumisensa, jotta piirihallitus pysyy tietoisena meneillään olevista asioista voi vaihtaa ajatuksia.

Lisäksi kävimme läpi ns. juoksevia asioita, yhteistyötä Suomen Partiolaisissa ja toiminnan suunnittelua laajemmassa mittakaavassa. Piirihallitus käsittelee vuoden aikana monia pykäliä, jotka käsittelevät yhdistyksen toiminnan pyörittämistä. Kokouksissa käsittelimme mm. kevätkokousasioita, kuten toimintakertomusta, jäsenmaksua ja tilinpäätöstä sekä Suomen Partiolaisten laajennettuja valiokuntia. Lisäksi puhuimme kasvusta ja tulossa olevasta piirihallituksen kasvukokouksesta.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta ripeästikin käsitellen ja hyvin valmistautuen aikaa voi vierähtää useampi tunti. Välillä pitää tehdä tiukasti töitä, jotta toisinaan voi tarpeellisissa paikoissa hengähtää ja tarkastella toimintaa. Piirin toiminnassa on hyvä katsoa aina vähän pidemmälle. Näistä kokouksista jäi hyvä fiilis sekä lippukuntien tukemisesta piirin alueella että yhteisen partion tekemisestä koko Suomessa.

Uusia alkuja ja vauhdissa perehdyttämistä

 

Lounais-Suomen Partiopiirissä hallituksen jäsenistä vaihtuu osa vuoden välein, eikä koko hallitus kerralla. Osa piirihallituksen jäsenistä eli ministereistä siis jatkaa pesteissään ja osa aloittaa uusina. Se tarkoittaa, että on samanaikaisesti sekä jatkettava meneillään olevia uudistuksia että aloitettava puhtaalta pöydältä. Hallituksemme on sopiva sekoitus vanhaa ja uutta, kokemusta ja tuoretta näkemystä, mutta se tuo myös tarpeen perehdyttää uudet ministerit vauhdissa tehtäviinsä.

Piirihallituksen puheenjohtajana otan perehdyttämisen vastaan tervetulleena haasteena. Hallituksen ja koko piirin toiminnan kannalta on edullista, jos mahdollisimman moni tietää kuinka partion päätöksenteko toimii ja mistä valtakunnallisesti keskustellaan. Omien ja yhteisten tehtävien menestyksekäs hoitaminen on hallituksen jäsenelle merkityksellistä ja palkitsevaa.

Jokaisella toiminnanalalla on asioita, joiden työstämistä on jatkettava. Hyvä esimerkki on lippukuntatuen uudistus. Vanhat ministerit kävivät ennen vuodenvaihdetta uusien kanssa läpi toiminnanalansa tehtäviä ja siirsivät hiljaista tietoa käytänteistä, ministerin roolista ja ajankäytöstä. Piirissä jokainen ministeri on oman toiminnanalansa ekspertti. Lisäksi aloitimme vuoden perinteisesti vanhan ja uuden piirihallituksen sekä partiotoimiston eli työntekijöiden yhteiskokouksella. On tärkeää koota hetki ajatuksia yhdessä ennen kuin säntäämme eteenpäin.

Ensimmäisessä varsinaisessa piirihallituksen kokouksessa järjestäydyimme eli valitsimme mm. työvaliokunnan ja sovimme keskinäisistä työtavoistamme, yhteistyöstä Suomen Partiolaisten kanssa sekä kokousajoista. Asioista käsittelimme mm. piirin jäsentilastoja, kasvua ja Yhteiseen Partioon –hankkeen jalkautussuunnitelmaa.

Suurehkossa organisaatiossa olemme jatkuvasti pienessä liikkeessä. Luotan siihen, että kun palikat hahmottuvat, ministerit keksivät paljon uusia kehityskohteita. Ei ole hyvä vain odotella, vaan pitää lippukuntien tukemiseksi rohkeasti muuttaa se, mitä muuttaa pitää. Siihen meillä piirihallituksessa on kasassa hieno tiimi. Tervetuloa mukaan joukkoon, Anna, Maarit, Teppo ja Ville!

Stefan

 

Mitä piirihallituksen ministerit tekevät? Osa 3, edustustehtävät

Parina viime viikkona olemme blogissamme kertoneet tehtävistämme ministereinä. Kolmiosaisen blogisarjamme ensimmäisessä bloggauksessa kerroimme valtakunnallisesta vaikuttamistyöstä ja viime viikolla kerroimme, millaista on johtaa piiriä. Tässä viimeisessä osassa puhumme siitä, kuinka edustamme piiriämme eri tapahtumissa.

“No ne ei nyt tiedä oikeasta partiosta mitään, ei ne ees käy Turun partiotoimiston seinien ulkopuolella”, joku saattaa joskus kommentoida. “Koska olet viimeksi nähnyt elävän sudarin?” toinen kysyy vitsikkäästi,

Väite siitä, että ministeri istuisi vain partiotoimistolla, on väärä. Piirihallituksen tehtäviin kuuluu edustaa piiriä eri partiotapahtumissa ja lippukuntien juhlissa. Näissä tapahtumissa pääsee näkemään ahkeria piiri- ja lippukuntatoimijoita ja juttelemaan heidän kanssaan. Partiotaitokilpailuissa näkee punaposkisia lapsia väkertämässä kätevyystehtäviä ja samalla voi jutella kilpailunjohtajalle, joka on viimeisen vuoden ajan tehnyt valtavan työn saadakseen kilpailut pystyyn. Lippukuntien juhlissa näkee eri paikkakunnilla ja erilaisissa olosuhteissa toimivia lippukuntia, joilla on jokaisella omat toimintakulttuurinsa ja vahvuutensa. Toisissa lippukunnissa törmää vahvoihin perinteisiin, toisissa taas yllättäviin ja rohkeisiinkin ratkaisuihin, kolmansissa kaikkeen siltä väliltä.

Piirihallitus on näköalapaikka partiotoimintaan ympäri piiriä. Vaikka usein istutaan toimistolla viilaamassa sanamuotoja tai pohtimassa vaikeita päätöksiä, yllättävän usein saa hypätä auton rattiin tai junan kyytiin ja lähteä vierailulle sellaiseen osaan piiriä, jossa ei ole koskaan aiemmin käynyt. Jokaiselta edustusreissulta mieleen jää muutama uusi tuttavuus, jokunen uusi oivallus sekä valtava ylpeys siitä, kuinka laadukasta partiotoimintaa partiolaiset ympäri piiriä toteuttavat.

Mitä piirihallituksen ministerit tekevät? Osa 2 – Piirin johtaminen

 

Viime viikolla julkaisimme kolmiosaisen blogisarjamme ensimmäisen osan, jossa kerroimme piirihallituksen ministereiden vaikuttamistyöstä Suomen Partiolaisissa. Tällä kertaa perehdymme hallituksen tehtävään johtaa piiriä.

Piirihallitus, johon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi toiminnanaloista vastaavat ministerit, ovat piirin syyskokouksen valitsemia. Lisäksi piirihallituksen työskentelyyn osallistuu piirin toiminnanjohtaja, joka on yhteyshenkilönä piirihallituksen ja partiotoimiston välillä ja toimii hallituksen sihteerinä.

Piirihallituksen kokoukset ovat keskimäärin kerran kuukaudessa. Kokouksiin valmistaudutaan lukemalla esityslistalla olevat asiat ja valmistautumalla esittelemään omalla esittelyvastuulla olevat asiat. Hallituksen kokouksessa käsitellään piirin yhteisiä asioita, joista monet ovat luottamuksellisia. Piirihallituksella on vastuu piirin toiminnasta ja taloudesta. Piirihallituksen kokouksen pöytäkirjoja voit lukea täältä.

Piirihallitus valitsee keskuudestaan osallistujat myös työvaliokuntaan, jossa joka kuukausi ennen piirihallituksen varsinaista kokousta työstetään kokouksen esityslistalla olevia asioita.

Jokaisen ministerin vastuulla piirissä on yksi toiminnanaloista, jonka kehittämiseen hän osallistuu aktiivisesti. Toiminnanaloja ovat:

-alue

-jäsenhankinta

-kasvatus

-projektit

-talous

-vapaaehtoistuki

-viestintä ja markkinointi

-yhteiskuntasuhteet

Ministerit voivat toimia omasta toiminnanalastaan vastaavan ryhmän puheenjohtajana tai pestata tehtävään erillisen puheenjohtajan. Omien toiminnanalojensa asiantuntijoina ministerit kehittävät toiminnanalaansa sekä johtavat siinä toimivia luottiksia.

Näiden tehtävien lisäksi piirihallitus on vastuussa piirin yhteisistä tapahtumista, kuten kevät- ja syyskokouksesta sekä lippukuntafoorumista ja lippukuntapäivästä. Partioparaatia piirihallitus on järjestämässä yhdessä muiden tahojen kanssa.

PH-suomi-sanakirja

Työvaliokunta = Valmistelee piirihallituksen kokoukset ja käy asioita etukäteen läpi. Piirihallitus valitsee keskuudestaan.

Toiminnanala = Piirin ryhmät ja jaostot on jaettu toiminnanaloiksi. Osa toiminnanaloista on yhteisiä SP:n kanssa.

Mitä piirihallituksen ministerit tekevät? Osa 1 – Vaikuttaminen Suomen Partiolaisissa

Mitä piirihallituksen ministerit tekevät?

Osa 1: Vaikuttaminen Suomen Partiolaisissa

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta piirihallitus? Kenties pitkät, lähes puoleenyöhön asti venyvät kokoukset? Vai hienot ja koukeroiset ministerien tittelit, joista kukaan ei ota selkoa? Ehkä joku piirihallituksen jäsen on joskus luovuttanut sinulle ansiomerkin partioparaatissa tai vieraillut lippukuntasi syntymäpäivillä?

Piirihallituksena johdamme piiriä ja teemme päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen partiolaisen elämään. Yleensä työskentelymme on kuitenkin näkymätöntä taustatyötä, joka jää etäiseksi tavalliselle partiolaiselle.

Piirihallitusvaalien alla julkaisemme kolmiosaisen blogisarjan, jossa kerromme työskentelystä piirihallituksessa. Ensimmäisessä blogikirjoituksessa kerromme vaikuttamistyöstämme partiossa koko Suomessa. Toisessa pureudumme piirin johtamiseen ja elokuussa taas annamme pienen väläyksen siitä, millaisia edustustehtäviä piirimme ministereille kuuluu. Jokaisen blogikirjoituksen lopussa julkaisemme lyhyen PH-suomi-sanakirjan, jossa selitämme käyttämiämme termejä.

Vaikuttaminen Suomen Partiolaisissa – miten ja miksi?

Suomen Partiolaisia eli SP:tä johtaa hallitus. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat on valinnut jäsenkokous. Muut hallituksen jäsenet valitsee partioneuvosto.

Partioneuvosto käyttää merkittävää päätösvaltaa jäsenkokousten välillä. Siellä päätetään esimerkiksi adventtikalenterin hinnasta, valtionavun jakoperusteista, SP:n jäsenmaksusta ja suurtapahtumien tavoitteista. Jäsenkokous on valinnut edustajat eli partioneuvokset jokaisesta piiristä. Tällä hetkellä piirimme kolmesta partioneuvoksesta yksi on piirihallituksesta ja kaksi sen ulkopuolelta. Piirihallitus ja partioneuvokset keskustelevat yhdessä tärkeistä koko Suomen partiota koskevista päätöksistä.

Suomen Partiolaisten toiminnanalojen kehittämiseen piirit pääsevät osallistumaan kaksi kertaa vuodessa laajennetuissa valiokunnissa. Laajennettuihin valiokuntiin osallistuu jokaisesta piiristä vähintään yksi edustaja, joka on yleensä piirihallituksen ministeri. SP:ssä toimii myös useita hallituksen asettamia työryhmiä, joissa monet piirihallituksen ministerit ovat osallisina. Työryhmissä käsitellään esimerkiksi partion jäsenmäärää, strategiaa, päätöksentekoa tai laadun minimikriteereitä. Piirihallitus myös kommentoi Suomen Partiolaisten painotuksia antamalla näkemyksensä esimerkiksi hallitusohjelmaan, toimintasuunnitelmaan ja muihin ajankohtaisiin asioihin.

Piirihallituksen jäseninä emme siis käytä aikaamme ja osaamistamme partion kehittämiseen ainoastaan omassa piirissämme, vaan myös valtakunnallisesti. On meidän kaikkien tehtävä ymmärtää toiminnan erilaiset olosuhteet eri puolilla Suomea. Partiota tehdään aina yhdessä ja on tärkeää, että Lounais-Suomen Partiopiiri on aktiivisesti vaikuttamassa sen suuntaan Suomessa.
PH-suomi-sanakirja

Partioneuvosto = Partioneuvosto käyttää Suomen Partiolaiset ry:n päätösvaltaa jäsenkokousten välillä ja se kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Lounais-Suomen Partiopiirillä on kolme partioneuvosta.

Laajennetut valiokunnat = SP:n ja partiopiirien luottamushenkilöt kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa toimialoittain laajennettuihin valiokuntiin, joissa kerrotaan toimialan kuulumisia ja päätetään ja työstetään kehitettäviä asioita.

 

P.S. Mitä juuri sinä haluaisit tietää piirihallitustyöskentelystä? Kommentoi blogia tai ota yhteyttä ministereihimme – me kerromme mielellämme!

Kannatamme Maria “Hilla” Ruoholaa SP:n puheenjohtajaksi

Piirimme jäsenkokousdelegaatiolla oli ilo tavata ja haastatella kokouksessamme kaksi SP:n puheenjohtajaehdokasta. Sen lisäksi, että tapasimme molemmat ehdokkaat, olemme seuranneet heidän ajatuksiaan sosiaalisesta mediasta ja katsoneet SP:n Tulevaisuusseminaarissa syyskuussa pidetyn puheenjohtajatentin.

Olemme delegaationa keskustelleet siitä, mitä odotamme SP:n puheenjohtajalta. Esille nousi mm. seuraavia asioita:

  • hahmottaa koko partiotoiminnan kentän Suomessa, niin keskusjärjestön, partiopiirit kuin lippukunnatkin
  • sitoutuu partion arvoihin
  • pystyy toimimaan SP:n hallituksen johtajana ja pitämään langat käsissään
  • pystyy tarttumaan vaikeisiinkin asioihin ja ongelmakohtiin
  • osaa tsempata hallitusporukkaa, on motivoiva ja innostava
  • näkyy aktiivisesti partiolaisille ja partion ulkopuolisille.

 

Meillä on kaksi upeaa ehdokasta ja järjestömme on hyvissä käsissä, kumpi tahansa heistä tehtävään valitaankin.  Ehdokkaiden näkemykset partiosta ja sen kehittämisestä ovat samankaltaisia ja suuria näkemyseroja ei ole.

Kun pohdimme ehdokkaiden vahvuuksia, päädyimme kannattamaan Maria “Hilla” Ruoholaa. Ilmi Salmisella on vahva järjestötausta monista eri järjestöistä ja hän vastaa SP:n hallituksen jäsenenä järjestön yhteiskuntasuhteista. Hilla astuisi tehtävään hallituksen ulkopuolelta ja näemme sen etuna Hillalle. Aikaa perehtymiseen on ja nyt on tilaisuus katsoa SP:n toimintaa ns. “ulkopuolisen silmin” ja löytää uusia toimintatapoja.

Hillalla on vahva asiantuntemus partiokentästä ja hän on perillä niin partiokasvatuksesta kuin lippukuntatoiminnastakin. Häntä haastatellessamme meihin teki vaikutuksen hänen kykynsä kiteyttää vaikeatkin asiat ytimekkäästi sekä esittää konkreettisia asioita SP:n hallinnon ja partiotoiminnan kehittämiseksi. Uskomme, että hän olisi sopivan jämäkkä puheenjohtaja Suomen Partiolaisille. Tiedämme Hillan johtajaksi, jolla on vahvat organisatoriset taidot. Hän on ihmisläheinen johtaja sekä hyvä kuuntelija.

Edellä esitetyin perustein Lounais-Suomen Partiopiirin delegaatio kannattaa Maria “Hilla” Ruoholaa Suomen Partiolaisten puheenjohtajaksi kaudelle 2018. Toivotamme onnea vaaleihin molemmille ehdokkaille.

P.S. Delegaation 22 varsinaisiksi jäseniksi on valittu seuraavat henkilöt: Pia Aalto, Jussi Elo, Noora Kankare, Inna Kulla, Vilhelmiina Lehti, Enni Lehtonen, Eeva Kivilä, Eero Kivistö, Kris Loimaala, Mirva Matikka, Aleksi Ojanperä, Jyri-Petteri Paloposki, Tuulia Peippo, Kristiina Salminen, Niko Sjöholm, Sanna Ahtiainen, Ida Arminen, Maarit Heikkinen, Susanna Koivisto, Outi Kronlund, Helena Siivonen ja Stefan Stjärnstedt. Delegaation johtajana toimii Stefan Stjärnstedt.

Delegaation varajäseninä toimivat Marika Hirvonen, Timo Sirén, Jukka Tulivuori, Annina Kainu ja Kalle-Pekka Mannila. Tarvittaessa piirihallitus täydentää delegaatiota syyspäiville muutenkin osallistuvilla piirin jäsenillä.